Laitevarustelijan kahviharrastus

Kirjoittajana: Antti

pour_over_kahvi_coffee3 hario_v608

Olen aina ollut kahvinjuojana kaikkiruokainen enkä ole juuri lainkaan kiinnittänyt huomiota kahvin laatuun. Olen vuosikaudet rutiininomaisella tottumuksella juonut töiden ohessa tavallista pakettikahvia maidon kanssa useita mukeja päivässä. Pari viikkoa sitten päätin kuitenkin muuttaa kahvitottumuksiani sen verran, että jätin kahvistani maidon pois ja kuten usein on tapana, pieni muutos vakiintuneisiin tapoihin aiheutti yllättäviä seurauksia. Tässä tapauksessa maidon poistaminen kahvista eskaloitui alle viikossa täysimittaiseen kahviharrastukseen.

Aluksi en meinannut millään tottua kitkerään suodatinkahviin ilman maitoa, enkä enää saanut kahvikupista kaipaamaani nautintoa. Kahvin kulutukseni alkoi välittömästi laskea, joten aloin selvittämään, mitä kahville tulisi tehdä, jotta se olisi mustanakin juotavaa. Nopealla perehtymisellä huomasin, että papujen itse jauhaminen olisi selvästi helpoin keino parantaa suodatinkahvin makua, eikä hyvään kahvimyllyyn enää tarvitse edes välttämättä tuhlata pientä omaisuutta. Tätä tarkoitusta varten burr grinder -tyyppinen kahvimylly on ainoa oikea valinta tasalaatuisen jauhatustuloksen aikaansaamiseksi ja löysin kaksi loistavaa vaihtoehtoa ensimmäiseksi kahvimyllykseni: Wilfa Svart Aroma ja Baratza Encore, joista valitsin Wilfan, sillä sen ulkoasu miellytti omaa silmääni enemmän ja tämä loistava Youtube-vertailu vielä vahvisti asian.

hario_v604 hario_v605

Kävin ostamassa koneen jo saman päivän aikana, kun sain ensimmäisen idean kahvimyllyn hankkimisesta. Kahvimyllyihin tutustuessani törmäsin myös monessa lähteessä Aerobie Aeropress -kahvinvalmistusvälineeseen ja päädyin poimimaan tämän 30€ hintaisen laitteen mukaani, kun hain ensimmäiset kahvipapuni Creman Kruunuhaan myymälästä. Aamulla saatu idea paremmasta kahvista oli kovaa vauhtia syventymässä ja jo saman päivän iltana valmistin ensimmäisen kupilliseni Aeropress-kahvia kahvia. Se maistui erinomaiselta eikä tavallista vanhoista puruista tehdyn suodatinkahvin kitkeryyttä ollut havaittavissa alkuunkaan. Tein vielä kokeilun vuoksi samoista pavuista kahvia vanhalla suodatinkeittimelläni ja lopputulos oli myös hyvä, mutta Aeropressin maku oli huomattavasti pehmeämpi. Join molemmat koe-erät loppuun ja kahden ison kahvimukillisen siivittämänä aloitin myöhään iltaan kestäneen perehtymisen kahvin manuaalisuodatuksen saloihin.

hario_v601 hario_v607

Lukuisia Youtube-videoita ja yksi huonosti nukuttu yö myöhemmin totesin seuraavana aamuna, että haluan jatkaa kahvikokeilujani pidemmälle ja testata myös monen kahviammattilaisen suosimaa japanilaisen Harion V60 pour over -manuaalisuodatinta. Tätä varten investoin vielä muutamiin olennaisiin välineisiin eli hyvään kahvivaakaan, Harion V60 Drip Scaleen, jolla pystyy tekemään mittauksia 0,1 g tarkkuudella ja jossa on samassa integroitu ajastintoiminto, sekä Harion uuteen lämpötilakontrolloituun gooseneck-kaatonokalliseen V60 Buono -vedenkeittimeen. Pour over –menetelmää varten tarkka kaatonokka on hyvin tärkeä ominaisuus, jota ei kannata ylenkatsoa. Melko hintavan Hario-keittimen lisäksi ainakin Bonavitalla ja Brewistalla on markkinoilla gooseneck-vedenkeitin lämpötilasäädön kanssa.

pour_over_kahvi_coffee2 hario_v606

Kahvin manuaalisuodatuksessa ideana on pyrkiä kontrolloimaan kaikkia kahvin valmistuksen eri tekijöitä mahdollisimman tarkasti, jotta kullekin kahvilaadulle ja suodatusmenetelmälle kokeilemalla löydetty paras mahdollinen jauhatuskarkeus, kahvin ja veden suhde, veden lämpötila ja suodatusaika pystytään toistamaan joka kerta samalla tavalla. Varsinaiseksi pour over -välineistöksi hankin luonnollisesti lasisen Hario V60 suppilon ja kannun, jotka ovat muotoilultaan lajinsa kauneimpia ja kehutuimpia. Vinkkinä täytyy sanoa, että hankin välineeni Creman ja Kaffecentralenin kautta, joissa molemmissa sain loistavan asiantuntevaa palvelua.

pour_over_kahvi_coffee6 pour_over_kahvi_coffee1

Nyt, kun hyvän kahvin valmistus ei enää jää välineistä kiinni, voin keskittyä papujen ja reseptien tutkiskeluun, jossa riittää perehtymistä huomattavasti pidemmäksi ajaksi kuin itse laitteissa. Hankinnat ja lopputulokset ovat olleet varsin onnistuneita siinäkin mielessä, että nykyään jopa Alisa on alkanut juomaan kahvia kotona – tosin hän ei ole kahvinsa suhteen puritaani vaan tykkää usein lisätä joukkoon pienen tilkan sokeritonta caramel-makusiirappia.

Hario V60 on kaiken kaikkiaan aivan loistava kahvinvalmistusväline, mutta sen käyttö vaatii hieman enemmän perehtymistä kuin Aeropress, joka puolestaan on jauhatuksen karkeuden, uuttoaikojen, lämpötilojen ja muiden muuttujien suhteen hieman sallivampi. Käytän yleensä Aeropressiä silloin, kun haluan yhden kupillisen kahvia nopeasti, mutta aina, kun aika sallii, teen kahvini mieluiten V60 pour over -menetelmällä.

pour_over_kahvi_coffee4 hario_v603

Olen nyt kahden viikon aikana päässyt jo melko syvälle kahvin harrastamiseen ja lopulta se tuli vaatimaan kynnysrahoja välineiden muodossa vain hieman yli 400€. Kuka tahansa espressonkoneen omistaja voi varmasti vannoa, että tämä on pieni summa verrattuna siihen, mitä espresson harrastaminen edellyttää ja jos malttaa hillitä itsensä laitevarustelussa yhtään paremmin kuin minä, niin manuaalisuodatuksen kokeilun voi hyvin aloittaa paljon vähemmälläkin – siihen riittää muovinen V60 suppilo, tarpeeksi hyvä käsikäyttöinen tai sähkötoiminen kahvimylly, vaaka ja lämpömittari. Jos vertaisin tätä laitemielessä urheiluun, niin manuaalisuodattaminen on juoksuharrastus, kun espresso puolestaan vastaa kilpapyöräilyä. Kahvihifistelyyn ja laitevarusteluun voi siis hyvillä mielin ryhtyä, kun vain valitsee lajinsa oikein. Hyvän kahvin valmistaminen vaatii luonnollisesti menetelmästä riippumatta hieman perehtymistä ja paljon maistamista.

4 Kommenttia

  • Vastaa
    Jenni - Ruoka-alkemisti
    20/07/2017 klo 21:03

    Tosi hyvä juttu näistä kahvilaitteista! 🙂
    Meiltä löytyykin kotoa molemmat, sekä Aeropress että tuo Harion suppilo. Kahvipavut tosin jauhetaan käsikäyttöisesti myllyllä, jolloin se kahvi muka maistuu vieläkin paremmalta kun sitä on hetken lihasvoimin työstänyt. Tykkään erityisesti siitä, kun Aeropressillä saa niin intensiivisen makuista kahvia helposti ilman mitään sen kummempia vekottimia, sillä se menee niin kätevästi pieneekin tilaan. Tuo sama vekotin on kestänyt jo viitisen vuotta, joten ihan laadukkaalta alkaa vaikuttamaan myös pitkällä käytöllä.

    Harion suppilon kanssa onkin juuri opettelua, kuten sanoit. En ole vieläkään ihan varma miten saan juuri ne parhaat kahvit aikaan, sillä suppolon kanssa opettelua vasta hieman hetkemmän aikaa. Mutta kyllä se tästä vielä!

    • Vastaa
      Antti
      20/07/2017 klo 22:24

      Hauska, että pidit! Aeropress on ehdottomasti helppo laite käyttää ja lopputulos sen kanssa on usein todella hyvä, mutta itse olen huomannut, että Harion opetteluun kannattaa uhrata sen vaatima aika. Siinä oikeastaan tärkeintä on pyrkiä saamaan haudutusaika kolmeen minuuttii säätämällä jauhatuksen karkeutta sopivaksi. Kahvin tulee olla hieman karkeampaa kuin aeropressiä varten.

      Itse käytän usein Hariossa kahvi/vesi -suhdetta 1:15 eli esim. 33g papuja ja 500g vettä. Lämmitän veden 93 asteeseen ja kastelen aluksi pavut painoon nähden kaksinkertaisella vesimäärällä eli tässä tapauksessa 66g. Tämän jälkeen kaadan noin veden noin puoleen halutusta määrästä eli 250g ja annan sen valua läpi osittain. Loput vedestä lisään hiljalleen siten, että haudusaika lähenee 3min.

      En tiedä sitten päteekö Harioon sama kuin tuohon käsikäyttöiseen myllyyn, että kun siihen on uhrannut vähän enemmän vaivaa, niin siitäkin syystä lopputulos maistuu onnistuessaan erityisen hyvältä. 🙂

  • Vastaa
    Miia
    29/07/2017 klo 22:13

    Huutava epätietoisuus: miksi maito piti jättää pois? Jos kahvi maistui kitkerälle, eikö olisi ollut helpompaa (ja halvempaa) jatkaa maidon käyttöä? 😀

    • Vastaa
      Antti
      31/07/2017 klo 08:54

      Ajatuksena oli yksinkertaistaa kahvinjuontia jättämällä maito pois. Olin ainoa meidän perheessä, joka käytti maitoa oikeastaan mihinkään, joten jouduin itse muistamaan kahvimaidot kaupasta ja monesti kahvit jäi juomatta maidon puuttuessa. En kyllä tiedä, että onnistuinko yksinkertaistamaan mitään tällä operaatiolla. 🙂

      Jos edullisuutta miettii, niin tämä uusi tapa maksaa itsensä takaisin 7,7 vuoden kuluessa! Eli 1€ vähemmän kahvimaitoon viikossa 400 viikon ajan. Tässä pitää tietysti olla huomaamatta, että hyvät pavut saattavat maksaa yli 40€/kg, kun Presidenttiä saa alle 10€/kg. 😐

    Kommentoi