I ♥ SOMAn sushiburritot

En tiedä, mitä itselleni on viime aikoina tapahtunut, mutta olen kehittänyt suhteellisen vakavan addiktion sushiburritoihin. Kävin Freda 27 auenneessa ravintola SOMAssa ensimmäisen kerran heti maaliskuun alussa, kun ravintola oli aukaissut ovensa. Maistoin silloin seesamimarinoitua jättirapua ja sinistä perunaa sisältävää Baja Fuji rullaa, mutta jotenkin sen jättimäinen koko häkelsi niin paljon, etten oikein osannut päättää mitä siitä pidin. Yksi sushiburrito painaa varmaan lähemmäs 500 grammaa ellei jopa yli.

Sitä seuraavalla viikolla sähköpostiini kolahti tarjous tulla nauttimaan yksi sushiburrito ravintolan piikkiin ja sovimme pian ihanan 52 weeks of Deliciousness -blogia kirjoittavan Annen kanssa lounastreffit SOMAan. Tällä kertaa valitsin listalta pintapaahdettua lohta sisältävän Bandit Alaskan ja mukillisen kylmää appelsiinirooibosteetä. Meinasin pyörtyä onnesta, kun maistoin ensimmäisen suupalan kyseistä komboa. Rapeaa, rouskuvaa, suolaista, makeaa, tulista, taivaallista, täydellistä, parasta.

Onnistuimme saamaan myös istumapaikat kivasti ruoanvalmistustiskin toiselta puolelta ja täytyy sanoa, että paikan subwaymäinen tekemisen meininki ja pikaruokafiilis toimi erittäin hyvin. Olemme nyt paraikaa mökillä pääsiäisen vietossa, mutta aion suunnata heti ensi tiistaina uudelle rullalle. Olen päättänyt maistaa kaikki SOMAn burritot läpi ja onnistua vielä joskus nauttimaan sellaisen viimeistä riisiä myöden. Halkeamispisteessä jättämäni Bandit Alaskan kolmannes on meinaan ainoa asia, joka tällä hetkellä mieltäni kalvaa.

soma_sushiburrito2

Ei koskaan saisi heittää hyvää ruokaa pois. Eikä varsinkaan, jos se on sushiburritoa, jota ei saa kotiinkuljetuksella 400 km päähän ravintolasta juuri sillä hetkellä, kun pahimmat himot iskevät. 

SOMA, I Love you.

Ei kommentteja

Kommentoi