Kategoria:

Kahvijuttuja

Kylmäuutettu kahvi

Kirjoittajana: Antti

coldbrew3 coldbrew7

Ehdin jo muutama viikko sitten hehkuttaa, että olemme hurahtaneet vaihtoehtoisiin kahvinvalmistustapohin. Tätä maailmaa tutkiessa ei voi olla nykyään törmäämättä erilaisiin cold brew -variaatioihin. Vaikka cold brew onkin kylmä kahvijuoma, ei sitä tule sekottaa jääkahviin, joka valmistetaan jäähdyttämällä kuumassa uutettua kahvia. Cold brewn herkullisuuden salaisuus on nimittäin siinä, että se uutetaan kokonaan kylmässä vedessä, jolloin kahviin ei tule lainkaan kitkeriä aromeja.

coldbrew6

Cold brewn valmistaminen on hyvin yksinkertaista ja, toisin kuin monessa manuaalisuodatusmenetelmässä, epäonnistumisen riski on häviävän pieni. Tarvitaan vain kahvia, vettä, iso suljettava astia ja paljon aikaa. Kahvi jauhetaan niin karkeaksi kuin suinkin mahdollista (voisin kuvitella, että pannujauhettu kahvi saattaisi myös toimia tässä, mutta en ole itse tullut kokeilleeksi sitä) ja sekoitetaan isossa astiassa kylmään veteen. Seos jätetään 20 – 24 tunniksi jääkaappiin ja lopuksi kahvi suodatetaan siivilällä ja suodatinpaperilla toiseen astiaan. Cold brew säilyy hyvänä jopa viikon jääkaapissa eli voit tehdä ison satsin sunnuntaina ja nauttia hyvästä kahvista läpi koko viikon.

coldbrew2

Olen tehnyt cold brewta muutamilla eri tavoilla ja erilaisista pavuista ja oppinut siinä ohessa jotain. Ensimmäisenä vinkkinä voin sanoa, että cold brewta tehdessä kahvipapuja kuluu todella paljon, joten kannattaa unohtaa kalliit single origin -pavut. Itse tein ison satsin cold brewta mukaamme taannoiselle viikonloppureissulle Prismasta ostamistani Pauligin Caf’é New York -pavuista ja ne toimivat oikein hyvin. Itse tykkään usein keskipaahdetuista pavuista, joissa ei ole liikaa hapokkuutta ja sopivasti täyteläisyyttä ja aromikkuutta.

coldbrew1

Lisäksi luin paljon erilaisia cold brew -ohjeita ja kokeilin erilaisia kahvin ja veden suhteita. Päädyin itse käyttämään ainesosien tilavuudelle suhdelukua 3/16 eli laitoin isoon suljettavaan purkkiin 3 dl jauhettuja kahvipapuja ja 16 dl kylmää vettä. Näin monessa ohjeessa käytettävän vielä paljon suurempia kahvimääriä, mutta omalla kohdallani tämä suhde tuntui toimivan hyvin. Aloin jo jossain vaiheessa epäillä, että viimeaikainen cold brew -trendi on kahvipaahtimoiden salajuoni, koska jotkut ohjeet kehottavat käyttämään jopa 0,5kg kahvia kahden litran satsia varten. Tavallista suurempi kahvin kulutus palkitaan kuitenkin poikkeuksellisen pehmeällä maulla. Cold brew on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen menetelmä eikä se vaadi mitään kummallisia erikoisvälineitä. Onnistumisen edellytykset tätä kesäistä kahvijuomaa varten löytyvät lähes jokaiselta kotibaristalta!

coldbrew4

 

Laitevarustelijan kahviharrastus

Kirjoittajana: Antti

pour_over_kahvi_coffee3 hario_v608

Olen aina ollut kahvinjuojana kaikkiruokainen enkä ole juuri lainkaan kiinnittänyt huomiota kahvin laatuun. Olen vuosikaudet rutiininomaisella tottumuksella juonut töiden ohessa tavallista pakettikahvia maidon kanssa useita mukeja päivässä. Pari viikkoa sitten päätin kuitenkin muuttaa kahvitottumuksiani sen verran, että jätin kahvistani maidon pois ja kuten usein on tapana, pieni muutos vakiintuneisiin tapoihin aiheutti yllättäviä seurauksia. Tässä tapauksessa maidon poistaminen kahvista eskaloitui alle viikossa täysimittaiseen kahviharrastukseen.

Aluksi en meinannut millään tottua kitkerään suodatinkahviin ilman maitoa, enkä enää saanut kahvikupista kaipaamaani nautintoa. Kahvin kulutukseni alkoi välittömästi laskea, joten aloin selvittämään, mitä kahville tulisi tehdä, jotta se olisi mustanakin juotavaa. Nopealla perehtymisellä huomasin, että papujen itse jauhaminen olisi selvästi helpoin keino parantaa suodatinkahvin makua, eikä hyvään kahvimyllyyn enää tarvitse edes välttämättä tuhlata pientä omaisuutta. Tätä tarkoitusta varten burr grinder -tyyppinen kahvimylly on ainoa oikea valinta tasalaatuisen jauhatustuloksen aikaansaamiseksi ja löysin kaksi loistavaa vaihtoehtoa ensimmäiseksi kahvimyllykseni: Wilfa Svart Aroma ja Baratza Encore, joista valitsin Wilfan, sillä sen ulkoasu miellytti omaa silmääni enemmän ja tämä loistava Youtube-vertailu vielä vahvisti asian.

hario_v604 hario_v605

Kävin ostamassa koneen jo saman päivän aikana, kun sain ensimmäisen idean kahvimyllyn hankkimisesta. Kahvimyllyihin tutustuessani törmäsin myös monessa lähteessä Aerobie Aeropress -kahvinvalmistusvälineeseen ja päädyin poimimaan tämän 30€ hintaisen laitteen mukaani, kun hain ensimmäiset kahvipapuni Creman Kruunuhaan myymälästä. Aamulla saatu idea paremmasta kahvista oli kovaa vauhtia syventymässä ja jo saman päivän iltana valmistin ensimmäisen kupilliseni Aeropress-kahvia kahvia. Se maistui erinomaiselta eikä tavallista vanhoista puruista tehdyn suodatinkahvin kitkeryyttä ollut havaittavissa alkuunkaan. Tein vielä kokeilun vuoksi samoista pavuista kahvia vanhalla suodatinkeittimelläni ja lopputulos oli myös hyvä, mutta Aeropressin maku oli huomattavasti pehmeämpi. Join molemmat koe-erät loppuun ja kahden ison kahvimukillisen siivittämänä aloitin myöhään iltaan kestäneen perehtymisen kahvin manuaalisuodatuksen saloihin.

hario_v601 hario_v607

Lukuisia Youtube-videoita ja yksi huonosti nukuttu yö myöhemmin totesin seuraavana aamuna, että haluan jatkaa kahvikokeilujani pidemmälle ja testata myös monen kahviammattilaisen suosimaa japanilaisen Harion V60 pour over -manuaalisuodatinta. Tätä varten investoin vielä muutamiin olennaisiin välineisiin eli hyvään kahvivaakaan, Harion V60 Drip Scaleen, jolla pystyy tekemään mittauksia 0,1 g tarkkuudella ja jossa on samassa integroitu ajastintoiminto, sekä Harion uuteen lämpötilakontrolloituun gooseneck-kaatonokalliseen V60 Buono -vedenkeittimeen. Pour over –menetelmää varten tarkka kaatonokka on hyvin tärkeä ominaisuus, jota ei kannata ylenkatsoa. Melko hintavan Hario-keittimen lisäksi ainakin Bonavitalla ja Brewistalla on markkinoilla gooseneck-vedenkeitin lämpötilasäädön kanssa.

pour_over_kahvi_coffee2 hario_v606

Kahvin manuaalisuodatuksessa ideana on pyrkiä kontrolloimaan kaikkia kahvin valmistuksen eri tekijöitä mahdollisimman tarkasti, jotta kullekin kahvilaadulle ja suodatusmenetelmälle kokeilemalla löydetty paras mahdollinen jauhatuskarkeus, kahvin ja veden suhde, veden lämpötila ja suodatusaika pystytään toistamaan joka kerta samalla tavalla. Varsinaiseksi pour over -välineistöksi hankin luonnollisesti lasisen Hario V60 suppilon ja kannun, jotka ovat muotoilultaan lajinsa kauneimpia ja kehutuimpia. Vinkkinä täytyy sanoa, että hankin välineeni Creman ja Kaffecentralenin kautta, joissa molemmissa sain loistavan asiantuntevaa palvelua.

pour_over_kahvi_coffee6 pour_over_kahvi_coffee1

Nyt, kun hyvän kahvin valmistus ei enää jää välineistä kiinni, voin keskittyä papujen ja reseptien tutkiskeluun, jossa riittää perehtymistä huomattavasti pidemmäksi ajaksi kuin itse laitteissa. Hankinnat ja lopputulokset ovat olleet varsin onnistuneita siinäkin mielessä, että nykyään jopa Alisa on alkanut juomaan kahvia kotona – tosin hän ei ole kahvinsa suhteen puritaani vaan tykkää usein lisätä joukkoon pienen tilkan sokeritonta caramel-makusiirappia.

Hario V60 on kaiken kaikkiaan aivan loistava kahvinvalmistusväline, mutta sen käyttö vaatii hieman enemmän perehtymistä kuin Aeropress, joka puolestaan on jauhatuksen karkeuden, uuttoaikojen, lämpötilojen ja muiden muuttujien suhteen hieman sallivampi. Käytän yleensä Aeropressiä silloin, kun haluan yhden kupillisen kahvia nopeasti, mutta aina, kun aika sallii, teen kahvini mieluiten V60 pour over -menetelmällä.

pour_over_kahvi_coffee4 hario_v603

Olen nyt kahden viikon aikana päässyt jo melko syvälle kahvin harrastamiseen ja lopulta se tuli vaatimaan kynnysrahoja välineiden muodossa vain hieman yli 400€. Kuka tahansa espressonkoneen omistaja voi varmasti vannoa, että tämä on pieni summa verrattuna siihen, mitä espresson harrastaminen edellyttää ja jos malttaa hillitä itsensä laitevarustelussa yhtään paremmin kuin minä, niin manuaalisuodatuksen kokeilun voi hyvin aloittaa paljon vähemmälläkin – siihen riittää muovinen V60 suppilo, tarpeeksi hyvä käsikäyttöinen tai sähkötoiminen kahvimylly, vaaka ja lämpömittari. Jos vertaisin tätä laitemielessä urheiluun, niin manuaalisuodattaminen on juoksuharrastus, kun espresso puolestaan vastaa kilpapyöräilyä. Kahvihifistelyyn ja laitevarusteluun voi siis hyvillä mielin ryhtyä, kun vain valitsee lajinsa oikein. Hyvän kahvin valmistaminen vaatii luonnollisesti menetelmästä riippumatta hieman perehtymistä ja paljon maistamista.