Kuukauden arkisto:

tammikuu 2015

Parasta puolivalmisteista: Äyriäislasagne

Toimituksen blogissa kyseltiin –  noin puolitoistavuotta sitten  – mitä hyvää voi kokata puolivalmisteista. Tiesin vaastauksen kysymykseen välittömästi, mutta sen realisoitumisessa tänne blogin puolelle meni näköjään tovi.. jos toinenkin . Parempi kait kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan.

tonnolasagne8.jpg tonnolasagne6.jpg

Äyriäis-tonnikalalasagne on minun ja äitini hätäpäissä keksimä ratkaisu, jonka makumaailma syntyi: ” ei tota noin paljoo! ”, ” sopiskohan tää? ”, ” annas ny vielä vähän! ”, ” EI LIIKAA SITRUUNAA! ” -huudahdusten keskellä jonkin sortin kompromissina. Yllättäen se oli kuitenkin ruokakuntamme pöydässä välitön hitti ja itse lasagnen reseptikin on terävöitynyt vielä vuosien mittaan entistä paremmaksi.

tonnolasagne1.jpg tonnolasagne9.jpg

Äyriäislasagne | iso vuoallinen

  • 2 tlk tonnikalaa öljyssä
  • 2 tlk Dolmio-valkokastiketta
  • 500 g tuorepasta lasagnelevyjä
  • 1 prk (a 200 g) savusimpukoita suolaliemessä
  • 250 g katkarapuja
  • 2 tillipunttia
  • 1 sitruuna
  • 1 prk kapriksia
  • 1 dl vastaraastettua Gruyère-juustoa
  • musta- ja valkopippuria 

Avaa ja asettele kaikki valmistukseen tarvittavat ainekset käden ulottuville. Silppua tilli ja valuta tonnikalat, simpukat, katkaravut sekä kaprikset. Ala koota lasagnea kerros kerrokselta suorakaiteen muotoiseen uunivuokaan.

Pohjalle ohut kerros pelkkää valkokastiketta ja sen päälle ensimmäiset lasagnelevyt.

tonnolasagne2.jpg tonnolasagne10.jpg

Ensimmäiseen varsinaiseen täytekerrokseen tulee pohjalle valkokastiketta ja sen päälle tonnikalaa sekä kapriksia. Mausteeksi muutama tippa sitruunamehua ja rouhaukset molempia pippureita.

tonnolasagne11.jpg

Toisen täytekerroksen pohjalle tulee taas valkokastiketta ja päälle simpukoita, katkarapuja sekä tilliä. Mausta kevyesti sitruunamehulla ja pippureilla.

tonnolasagne18.jpg tonnolasagne17.jpg

Vuorottele tonnikala- ja äyriäiskerroksia, kunnes lasagnelevyt loppuvat tai vuoan yläreuna alkaa tulla vastaan. Täytekerrosten tekemisessä tärkeää on, ettei laita liikaa täytettä per kerros – mielummin vähän ohuempia ja useampia. Tee viimeisten lasagnelevyjen päälle vielä pintakerros valkokastikkeesta ja juustoraasteesta. Laita 200 °C uuniin noin 30 minuutiksi, kunnes pinta on saanut kauniin kultaisen väri.

tonnolasagne12.jpg tonnolasagne3.jpg tonnolasagne15.jpg

Tätä merellistä lasagnea on helppo varioida esimerkiksi käyttämällä tomaattikastikkeeseen säilöttyä tonnikalaa. Olemmepa joskus laitaneet myös oliivinpalasia äyriäiskerrokseen. Tuorelasagnelevyt* voi hyvin korvata kuivatetuilla, jos ne tuntuvat olevan kiven alla. Tällöin ( jos vain aikaa ja hermoja riittää ) kannattaa harkita lasagnelevyjen esikeittämistä. Lopputulos saattaa olla hieman mehukkaampi.

Pk-seudulla pomminvarma myyntipaikka on Stockan Herkku. K-Citymarketeissa niiden kylmäallaspaikka on usein tyhjä ja S-Ryhmän kaupoista en ole vielä koskaan löytänyt.

tonnolasagne7 (1).jpg tonnolasagne5.jpg tonnolasagne16.jpg

Chili con kunnon carne

Kouluaikoina chili con carne kuului niihin hyvin harvoihin ruokiin, joita välttelin. Pitkään uskottelin itselleni sen johtuvan pavuista, mutta kun kaikki pavut kaikissa muissa muodoissa toimivat, ei se ehkä sittenkään johtunut niistä. Myös jauhelihan käyttö kastikkeessa sai sen aina tuntumaan lähinnä mausteilla,  ja niillä pavuilla , jatketulta riisin kanssa tarjottavalta bologneselta.

IMG_6450.JPG IMG_6445.JPG

Joku aika sitten löysin kuitenkin muutaman mielenkiintoisen reseptin, jossa chili con carne oltiin tehty kunnon lihaan ja aitoihin mausteisiin pitkään hauduttamalla. Päätin haastaa kouluruokainhokkini oikein kunnolla ja lopputuloksena syntyi padallinen tuhtia lihakastiketta, joka sulatti sydämeni välittömästi.

IMG_6449.JPG

Voi luoja, miten hyvää!

Chili con carne | 6 henkilölle | iso pata

  • 1 kg naudan rintaa tai luutonta lapaa
  • 800 g kokonaisia tölkkitomaatteja
  • 2 tlk (n. 530 g) ruskeita keitettyjä papuja
  • 2 vihreää paprikaa
  • 2 punaista paprikaa
  • 4 sipulia
  • 4 valkosipulinkynttä
  • 2 (valjua) punaista chiliä
  • 2 dl olutta
  • 2 tlk juustokuminaa
  • 1–2 tlk tulista chilijauhetta, oman maun mukaan
  • 1 tl paprikajauhetta
  • 4 rkl oliiviöljyä
  • mustapippuria
  • suolaa 

Kuutioi liha ja mausta suolalla ja pippurilla. Leikkaa kaikki paprikat, chilit ja sipulit ronskeiksi paloiksi. Kuori ja hienonna valkosipuli. Kuumenna isossa valurautapadassa 2rkl öljyä ja lisää kaikki kasvikset sekä mausteet. Paistele, kunnes ne ovat hieman pehmentyneet.

IMG_6444.JPG

Ruskista lihakuutiot toisella pannulla öljyssä ja lisää pataan kasvisten joukkoon. Kaada pannulle jääneen paistoliemen joukkoon olut, kiehauta ja heitä pataan. Lisää vielä tölkkitomaatit ja kiehauta koko hoito. Mausta tarvittaessa suolalla. Laita kansi päälle ja siirrä pata 170 °C uuniin muhimaan noin tunniksi.

Ota pata uunista ja lisää valutetut pavut joukkoon. Laita takaisin uuniin vielä toiseksi tunniksi ilman kantta, jotta pinta saa kauniin syvän punertavan värin.

IMG_6447.JPG

Itse tarjoilin chilin raakariisin, ranskankerman ja runsaan persiljasilpun kera – muutkin tuoreet yrtit sopisivat varmasti hyvin. Raakariisi on uusi suosikkini pataruokien seuralaisena. Sitä joutuu keittämään kyllä sen 40 minuuttia, mutta riisin ravintoarvot ovat aivan eri tasolla valkoiseen riisiin verrattuna.

IMG_6446.JPG

Finlandia Caviar

caviar2.jpg caviar22.jpg caviar12.jpg

Kävimme loppiaisena testamassa viime lokakuussa Etelärannassa ovensa avanneen Finlandia Caviar Shop & Restaurant in. Kuten nimestäkin on pääteltävissä, ravintolan konsepti on tarjoilla ja myydä erilaisia kaviaareja, mätejä ja ostereita yhdistettynä niihin parhaiten sopiviin shampanjoihin ja vodkiin – mistään vaatimattomasta paikasta ei siis todella ole kyse.

caviar21.jpg caviar3.jpg caviar1.jpg

Olen itse kaviaarin ja mädin sydänystävä, mutta Antti ei ollut vielä koskaan maistanut ihan oikeaa kaviaaria ja koska halusimme muutenkin tätä juttua varten saada laajemman käsityksen paikan tasosta taisimme tilata listalta lähes kaikki, mitä oli tarjolla. Ravintolalta löytyy kyllä 3 erilaista ja varsin toimivaa menukokonaisuuttakin  eivätkä niiden hinnatkaan päätä huimaa.

Paikan hintataso oli itseasiassa uskomattoman kohtuullinen. Omistaja kertoi, että monet ulkomaalaiset turistit ovat sitä ihmetelleet – näin loistavasta laadusta joutuisit maksamaan  ainakin kolminkertaisesti Berliinissä ja muualla Keski-Euroopassa.

caviar16.jpg caviar11.jpg

Illallinen alkoi keittiön tervehdyksellä: helmiäislusikalliset valkoisen sammen kaviaaria.

Sen jälkeen jatkoimme mätimaistiaisiin. Croustades-kupista smetanan ja viiriäisen munan rinnalta löytyi kuningaslohen, kylmäsavustetun kirjolohen, siian, muikun ja rasvakalan ( mustan värinen) mätiä.

caviar20.jpg caviar8.jpg

Pienet kipposet olivat niin hyviä, että jouduimme tilaamaan vielä uusintakierrokset kolmesta parhaasta: rasvakalan, kuningaslohen ja kylmäsavustetun kirjolohen mädistä. Antti herkistyi jo keittiöntervehdyksestä, mutta tässä vaiheessa taisin nähdä jo pienen tipankin silmäkulmassa.

Sitten siirryimme takaisin kaviaarin pariin.

caviar10.jpg caviar7.jpg caviar9.jpg

Tuo kevyesti keitetyssä kananmunassa tryffelivoin kanssa tarjoiltu sammen kaviaari oli ehkä illan suosikkini, vaikka kaikki olivat tasavertaisia – syntisen hyviä. Kaikki ravintolassa käytetyt ja myynnissä olevat kaviaarit ovat muuten pastöroituja eikä niitä ole missään vaiheessa pakastettu.

caviar4.jpg caviar5.jpg

Finlandia Caviarin juomapuoli on myös varsin kattava (ja näyttävä). Antti otti snapsin Beluga -vodkaa, kun taas itse nautin kaviaarini kuivan Chabliksen kanssa.

Jäähyväisannokseksi innostuimme vielä tilaamaan 10 g Beluga -kaviaaria. Se tuli pienessä metallisessa rasiassa, jonka sinetti rikottiin ja avattiin pöydässämme. Kaviaari asetettiin jääpedille ja sen seuraksi tarjottiin valmiiksi tryffelivoilla voideltuja vesikeksejä.

caviar15.jpg caviar13.jpg caviar6.jpg

Näihin kiinnitin huomiota  | +

  • hinta-laatusuhde Helsingin parhaita
  • poikkeuksellisen hyvä palvelu ja asiantuntemus
  • skandinaavisen tyylikäs sisustus
  • lapsiystävällisyys*

Tästä ravintolasta en todella löytänyt yhtään mitään kritisoitavaa. Toivon, ettei paikan hintataso lähde jossain vaiheessa nousemaan, sillä muuten sovimme jo Antin kanssa, että kun olemme lähdössä ulos kaupungille käymme aina tätä kautta ottamassa pari kuppia kaviaaria ja lasillisen kuohuvaa.

Alapuolen kuvassa Kiialle tarjotut naposteltavat. Pieni viiriäisen muna maistui loistavasti pahasta kananmuna-addiktiosta kärsivälle 1-vuotiaallemme.

caviar18.jpg caviar14.jpg

Kaunis kiitos!